Terveiset auringon kuivattamasta Canberrasta!

Pari viimeistä päivää on ollut vähän sateisia (niin sateisia, että sateenvarjotkin olivat loppuunmyytyjä muutamista kaupoista). Nyt näyttää siltä, että aurinkoa pitäisi riittää taas hetkeksi. Aurinkovoiteelle löytynee taas käyttöä.


Luottaen taksikuskin vakaaseen tietopohjaan, Canberrassa ei ole satanut näin paljoa miesmuistiin. Koska alue on kuivaa, olemme toivottuja vieraita uudestaan – kunhan tuomme taas sateen mukanamme. Viikonloppuna käytiin katsomassa asuntoa. Lähdettiin matkaan pienessä sateessa, mutta muutaman minuutin kuluttua saimme huomata, että sateelle ei ole tulossa loppua eikä se ole hiljentymässäkään… Tämän kunniaksi päätimme kylvettää rakkaan Lonely Planet –opuksemme. Tai kyse ei ehkä silloin ollut aivan harkitusta kylvettämisestä. Joka tapauksessa Lonely Planettimme on ollut mukana jo parilla Australian matkalla, joten eiköhän jo ollut aika puhdistaa noita tietoa pursuavia sivuja. Puhtaalla rakkaudella tietolähdettämme kohtaan (ja hiustenkuivaajalla) saimme sivut onneksi kuivatettua kuiviksi. Mainittakoon myös, että asunto jäi saamatta.

Tiesimme kämpän etsimisen olevan hankalaa, mutta aivan näin vaikeaksi emme varmaan olleet sitä ajatelleet. YHA:n hostellissa saa asua 14 vuorokautta ilman erikoislupaa. Aikamme alkaa olla pian täynnä. Sähköposteja on tullut lähettyä enemmän kuin pieneen ikuisuuteen ja kämppiä välittäviä nettisivuja tutkittua mahan täydeltä. Jamskis!

Ajattelin kirjoittaa tähän australialaisten oudoista tavoista, joita tuntuu olevan vaikka millä mitalla. Tällä hetkellä en tosin saa yhtään asiaa mieleeni. Kai tässä alkaa jo kotiutua? Juustohöyliä täällä ei kyllä yleisesti ottaen ole, mikä on hieman typerää. Onneksi ruotsalaiset ovat vallanneet tämänkin mantereen ja tilaisuuden tullen aion käydä ostamassa Ikeasta juuston siivuttimen (tai ehkä parikin, jos muutama menee hukkaan).

Pienen tutkiskelun jälkeen Canberran keskusta koostuu vain ja ainoastaan valtavasta ostoskeskuksesta. Olemme luulleet useampaan otteeseen kiertäneemme sen (nyt taidan puhua minusta ja Annikasta), mutta mystisesti onnistumme aina löytämään uuden siivekkeen täynnä kauppoja.

Apteekkiharjoittelumme alkoi maanantaina. Saa nähdä, mitä tästä nyt tulee, mutta kaikkien apteekit ovat kyllä vaikuttaneet hyviltä (ja joustavilta työaikojen ja lomien suhteen). Meidän harjoittelijoiden tulee kuitenkin pitää täällä kuulemma hauskaa ja nauttia ajastamme!

Juuri äsken kävimme Antin, Samin (yksi suomalainen, johon ollaan tutustuttu täällä hostellissa) ja Aaronin (muistaakseni Uudesta-Seelannista) kanssa boulderoimassa paikallisen kirjaston kiviaidalla. Ja olihan se kyllä aika siistiä! Nyt kun asunnon metsästämisestä pääsee, niin täytyy heti alkaa etsimään kiipeilykenkiä. Tästä se alkaa!

Terkuin,

kiipeilykärpäsen purema Ulla